-2012-

Sivilisaation historian ajanjakso päättyy 21.12.2012. Maya-ajanlaskijoiden mukaan tuo päivä on uudelleensyntymän aikaa. 13 kuun kalenterin mukaan kyseinen päivä on Sinisen Kristallisen Käden päivä, joka sekin viittaa viimeistelyyn, parantamiseen ja muutokseen. Tuolloin alkaa Maya-mytologian mukaan viidennen Auringon aikakausi. Aikakautta on kuvattu myös muissa uskomuksissa ja kulttuureissa. Aikakausi tunnetaan mm. nimellä kultainen aikakausi ja vesimiehen aikakausi. Itse kutsun mielelläni tätä tulevaa aikaa Kristalli-ajaksi. Vuonna 2012 koemme muutoksen, jossa ymmärryskykymme laajenee. Tätä ennen elämme kuitenkin siirtymävaihetta, joka on jo alkanut. Siirtymävaihe antaa meille valmiudet vuoden 2012 kohtaamiseen. Ihmiskuntana olemme nyt suorittaneet loppuun Kalojen ajan kolme suurinta "oppikurssia". Nämä kolme arkkityyppistä kurssia ovat olleet: Myötätunto/Sääli Rakkaus/Riippuvuus Henkisyys/Uskonto Ne ovat kursseja joihin kaikki ovat osallistuneet, mutta näiltä kursseilta ei jaeta arvosanoja. Niistä on ainoastaan kokemuksellinen hyöty itse kullekin meistä Näillä arkkityypeillä on kaksi puolta, sillä Kalojen ajan luonteeseen on kuulunut "valinta". Se mitä olemme näistä elämän suurista oppitunneista oppineet, vaikuttaa suuresti siihen mitä vuoden 2012 muutokset tuovat mukanaan meille yksilöllisellä tasolla. Ihminen voi todellakin valita vapaasti. Viidennen auringon aikakauden ja sen mukana tuoman vesimiehen aikakauden neljä uutta oppikurssia sekä arkkityyppiä ovat: Totuus Moniulotteisuus Vapaus Luovuus

Ainakin moniulotteisuuden kohtaamme jo nyt siirtymävaiheessa. Ensimmäisenä näet ihmiskunnan ymmärrys avautuu neljänteen ulottuvuuteen. Perinteisesti neljäs ulottuvuus tunnetaan aikana. Muinaiset mayat ovat jättäneet meille oivan apuvälineen, jonka avulla voimme vakauttaa elämäämme tuon neljännen ulottuvuuden. Tämä apuväline on Tzolkin, 260 päivän aika-matriisi. Kolmas ulottuvuus tarvitsee sekin vakauttamista elämässämme. 28 päivän kierto on kolmannen ulottuvuuden vakauttaja. Kolmas ulottuvuus on perinteisesti tila. Miksi sitten neljännen tai kolmannen ulottuvuuden vakauttaminen on tarpeen? Mielestäni siksi, että ennen vuotta 2012 käymme läpi muutoksia, jotka vuodesta toiseen tulevat tihenevässä tahdissa. Jopa siinä määrin tihenevässä, että vuoden 2012 paikkeilla suuret muutokset saattavat ilmetä jo tunnin välein. Tiheä muutostahti on helpompi ottaa vastaan, jos kolmannen ja neljännen ulottuvuuden ilmiöiden perusta on meille tuttua. Kolmas ulottuvuus on kyllä meille tuttu asia, mutta pitkäaikainen Gregoriaanisen kalenterin käyttäminen on etäännyttänyt meidät luonnosta ja sen rytmistä. Luonto ei ole vihollisemme vaan me olemme osa luontoa. Luonnoton elämänrytmi luo negatiivisia ilmiöitä, jolloin tila täyttyy ei-toivotuista asioista. Ihmiskehossa negatiivisuus ilmenee sairautena. Neljäs ulottuvuus, sekin on osin tuttu asia meille, mutta valtaosa ihmiskunnasta pelkää neljännen ulottuvuuden ilmiöitä. Ehkä tästä syystä lineaarisen ajan ulkopuolta ei uskalleta kohdata. Vuonna 2012 neljäs ulottuvuus on entistä enemmän läsnä, joten näistä peloista vapautuminen helpottaa elämää.

Ilmaston muutos ei ole mitä yleisesti ottaen kuvitellaan. Ilmaston muutos ei ole ainoastaan maapallolla tapahtuva ilmiö. Ilmaston muutos on meneillään koko aurinkokunnassa. Ihmisen aikaansaannoksia on luonnon sekä mielen saastuttaminen. Ihmisen tehtävä on elää sovussa luonnon kanssa, eikä riistää sitä tai myrkyttää sitä. Luonnon saastuttaminen ja ilmaston muutos ovat asioita mitä ei kannata sekoittaa keskenään. Ilmaston muutoksen tuomat sääilmiöt liittyvät suurelta osin aikaan ja siihen, että lähestymme vuotta 2012. Ilmaston muutos on ilmiö, johon vaikuttaa planeettamme tämänhetkinen sijainti avaruudessa. Taistelemalla ilmaston muutosta vastaan saatamme vain lisätä ympärillämme ääri-ilmiöitä säätilassa. Negatiivinen ajattelu ja negatiiviset tunteet meissä heijastuvat nopeassa tahdissa maapallolla ja ilmenevät säässä. Ilmasto muuttuu itsestään tai oikeastaan Aurinkokunnassamme tapahtuvien muutosten vuoksi. Luonto sen sijaan saastuu ihmisten tekojen vuoksi. Oman elinympäristömme saastuttamisesta meidän todellakin pitää ottaa vastuu ja tehdä asioille jotain. Ilmaston muutokseen meidän tulisi sen sijaan pikemminkin sopeutua kuin taistella sitä vastaan.