-MEKAANINEN LELU-

Tik tak tik tak, kello tikittää... Elipä kerran, kauan sitten Bagdadissa Kalifi, joka halusi antaa lahjan Rooman keisarille. Hän kutsui koolle Harounin al Rashidin toimikunnan pohtimaan mikä olisi sopiva lahja tuolle niin suurelle miehelle. Toimikunta päätti, että keisari olisi useamman lahjan arvoinen ja hyviä ajatuksia tulikin esiin ja monia lahjoja päätettiin lähettää suurelle Rooman keisarille. Yksi lahjoista oli mekaaninen lelu, kello, jolla ei ollut sielua ja siksi sille ei myöskään aluksi ollut mitään sen suurempaa käyttöä. Myöhemmin Euroopassa munkit ottivat kellon käyttöönsä aamurukousten yhteydessä. Kello oli ensimmäinen kone, joka mahdollisti muiden koneiden synnyn. Koneet aikanaan sitten mahdollistivat teollisen vallankumouksen ja teollinen vallankumous mahdollisti väestökasvun. Väestön kasvaessa tarvittiin lisää koneita.

Koneet lisääntyvät aivan kuten elävät kokonaisuudet. Yhden koneen tekemiseen tarvitaan toista konetta. Kone elää kuitenkin yleisesti ottaen lyhyemmän iän kuin ihminen, joten elämän pituuden sijaan koneelle on tärkeätä nopeus ja tehokkuus. Ihminen on omaksunut koneen elämän. Jokainen koneajan sukupolvi toimii nopeammin ja nopeammin. Alitajunnassa DNA on kiihdytystilassa. Enää eivät isommat syö pienempiä vaan nopeammat hitaampia. Koneiden ja väestön määrän kasvaessa ihminen on yrittänyt vaikuttaa myös luonnon kasvutahtiin ja nopeuttaa luonnon kiertokulkua keinotekoisesti. Kaiken nopeuttamisen seurauksena kuitenkin laatu kärsii. Laatu näet pitää sisällään tasapainon ja huonolaatuinen on aina jossain määrin epäsuhtainen ja epätasapainossa. Luonto ja luonnollinen perustuvat molemmat laatuun ja tarkoituksenmukaisuuteen. ETUSIVULLE

Tarkoituksenmukaisuudessa ei ole mitään ylimääräistä. Ylimääräiset tarpeettomat tekijät ovat jätettä eli jotain mikä on jossain paikassa väärään aikaan. Väärä ajoitus on kiireen ydin ja kiire on epäharmoninen nopeus. Jäte on epäharmoniaa. Ihminen ei ainoastaan luo fyysistä jätettä materiasta vaan tekee jätettä myös mielen tasolla. Ei ihme että ajatuksemme katkeilevat ja muistimme pätkii. Epäharmonia jumittaa pikkuhiljaa ihmisten aivot ellemme tee asialle jotain.